Skotlannin länsirannikko on repaleinen, paljon isoja ja pieniä saaria, ja pitkiä merenlahtia (sealoch), jotka kiemurtelevat kauas sisämaahan. Niinkuin tämä meidän Loch Leven, 14 km pitkä kapea lahti.
Niitä lahtia kolutessa melkein aina törmää kirkon tai kappelin raunioon. 600 -luvulla Irlannista saapui tänne Skotlantiin monia lähetyssaarnaajia uutta uskoa levittämään. Loch Levenille matkusti St. Fintan Mundus. Tällainen juttu hänen saapumisestaan Skotlantiin: Fintan saapui Ionan luostariin mukanaan lammaslauma, jota paimensi kaksi sutta. Fintan pyysi päästä munkiksi luostariin, mutta silloinen apotti kertoi, että St. Columba, entinen apotti, oli ennustanut hänen tulonsa ja sanonut, ettei häntä pidä ottaa luostariin, koska hänen on määrä perustaa oma luostarinsa. Sen hän tekikin, mutta ensin hän asusteli jonkin aikaa Loch Levenin saaressa, jota nykyään kutsutaan nimellä Eilean Munde. Kappelista ei ole enää juuri mitään jäljellä, se alkoi raunioitua 1600-luvulla.
Nyt saarella on hautusmaa, jonne Glen Coen MacDonaldsit, Ballachulishin Stewartit ja Callartin Cameronit ovat haudanneet kuolleensa vuoteen 1972 asti.
Nämä suvut, niinkuin, siltä tuntuu, kaikki Skotlannin suvut ovat jotenkin riidoissa keskenään, ja ihmeellistä onkin että he hautasivat väkensä samalle saarelle. Varmaankin se oli niin pyhä paikka, St. Mundun kappelin takia, että kaikki halusivat vainajansa sinne. Mutta samaa satamaa he eivät voineet käyttää. Joka suvulla on oma maihinnousupaikkansa...
Riidoista puheenollen, yksi Ballachulishin edustalla olevista saarista on nimeltään Eilean a´Chomhraidh. Siellä riitapukarit sovittelivat maanomistusriitojaan, ja muita pienempiäkin riitojaan. Kun asiat oli saatu sovituksi, siirryttiin toiselle saarelle, Eilean na Bainnelle, jossa sopimukset ratifioitiin, kirjattiin ja sinetöitiin. Se saari on lähinnä Kinlochleveniä, nykyään sitä kutsuttan nimellä Gull Island. Sen ohitse ajamme aina kun menemme Fort Williamin suuntaan. Se on erittäin kaunis ja kuvauksellinen pieni saari, oikea rauhan tyyssija, ja vaikka ihmettelenkin, miksi piti soudella/purjehtia niin pitkälle sopimuksien tekoon, jotenkin ymmärrän, että se oli hyvä paikkaa siihen hommaan.
Olette varmaan nähneet monta kuvaa siitä saaresta facebookissa ja Artophotossa. Tämä se on, minun kuvaamanani:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti