Tiedän, että monet niistä ovat punaisia, sinisiä, valkoisia, mustia, mutta näyttävät kaukaa katsottuna tumman harmailta. Vähitellen vuoret murenevat ja kierivät kivinä, suurina ja pieninä alas rinnettä.
Ja suuri ihme: joen pohjan murikat, järvien rantojen pyöreät, sileät kivet, veden pinnan alla piileksivä hiekka, ne kaikki ovat kirjavia, ties minkä värisiä.
Tiedän; kaikki saa alkunsa magmasta maapallon sisuksissa. Tiedän basaltit, ja graniitit ja obsidiaanit, hiekka- ja kalkkikivet, erilaiset mineraalit, mutta silti aina hämmästelen, kuinka monenlaista kiveä maailmaan mahtuu. Nämä ovat Roy-joen kiviä, tavallisen näkösiä veden hiomia, mutta muutama sata metriä alempana samassa joessa on tällaista:
Tämähän näyttää enemmänkin auringon sulattamalta jäätiköltä kuin kalliolta! Mutta oli se kovaa kuin kivi.Ardnishin niemimaalla kuljimme toisenlaisten kallioiden yli:
En kyllä uskalla sanoa, mikä kivilaji on kyseessä, mutta tuollaisia valkoisia juonteita sanoo mielessään aina kvartsiksi. Hauskoja ne joka tapauksessa ovat.
Välillä näyttää siltä, että joku on yrittänyt kirjoittaa jotain paksulla kvartsitussilla.
Tai niinkuin kiven sisään olisi jähmettynyt salama.
Eihän se tietenkään ole. Mutta se oli hauska ajatuksenpoikanen.
Tässä on joku sekoittamassa kermaa kastikkeeseen.
Mutta Nevisin laaksosta löytyi toisenlaista kaiverrusta:
Tämä on varmaan vanhan vapisevakätisen piktiukon kampakeramiikkaa,
vai onkohan jääkaudella ollut pitkät kynnet?
Vähän huonommalla ilmalla kävellessä, kun ei viitsi katsella paljon muuta kuin polulle, kun sataa suuhun ja tuulee nenään, näkee helpommin näitä kiviaarteita.
On vielä eräs, joka on kaikkein helläkätisin kiveen kirjoittaja, vaikka aika kamalan hidas meidän ihmisten ikää ajatellen:vesi. Mutta sen aikaansaannoksia sitten ihaileekin aina suu ammollaan.
Nevisin koskessa vesi on kaivertanut syvälle.Mitä kiveen sitten on kirjoitettu? Mitä enemmän kiviä katselen, sitä enemmän sitä ihmettelen. Ehkä kivet yrittävät kertoa, miten järisyttävän ihmeellisiä, järkyttäviä, kauniita asioita meidän pikku maapallollamme on tapahtunut jo miljoonia vuosia sitten. Ja tapahtuu yhä vielä. Miten hieno maailma, upea perusta meidän elämällemme tällä planeetalla on luotu. Magmasta. Kalliosta. Kivestä.
Tai sitten, ehkä ne käskevät tarttua geologian kirjaan. Ehkä sieltä löytyy vastaus.
















Ei kommentteja:
Lähetä kommentti