Löysin tämän kirjan kirppikseltä.Luin sitä pitkään ja hartaasti. Siinä on 1300 sivua pientä pränttiä. Englanniksi.
Mutta sepäs olikin hauskaa luettavaa! Kertomus alkaa vuodesta 54BC, jolloin joella, Thamesilla, asui nykyisen Lontoon paikkeilla muutama kelttiperhe. Tässä myöhemmin nimen Ducket saaneessa suvussa oli perinnöllisenä kaksi tuntomerkkiä: vaalea läikkä tummassa tukassa ja pienet räpylänahat sormien välissä. Näitä tuntomerkkejä seurattiin Lontoon väestön kasvaessa. Ja väkeä kertyi: roomalaisia, viikinkejä, normanneja, sakseja, angleja, mustia, ja mitähän vielä. Kirjassa seurattiin monen "rodun" yhtä tiettyä sukua, ja sukujen sekoittumista vuoteen 1997 asti.
Mutta ei se mikään sukutarina ollutkaan! Eikä oikeastaan historiakertomuskaan, sillä historiasta poimittiin sieltä täältä jo ennestään (minullekin) tuttuja juttuja: Londinium, The Conqueror, The Tower, London Bridge, The Globe, St Paul's, The Chrystal Palace, The Suffragette...-mm. sellaisia lukuja kirjassa oli, ja tietyssä luvussa kerrottiin jonkun ihmisen, tai rakennuksen ja sen rakentamisen aikaisesta historiasta. Ja henkilöt olivat näistä tietyistä tavallisista suvuista, sivuhenkilöinä sitten historiasta tutumpaa väkeä, mm. Caesar, Wilhelm Valloittaja, Thomas More, Shakespeare, Thomas Beckett, Henry VIII ja Anne Boleyn...
Jokainen kirjan luku oli pieni tarina. Henkilöt olivat samaa sukua kuin edellisessä tarinassa, lapsia tai lapsenlapsia tai vielä kaukaisempaa sukua, riippuen siitä, miten pitkälle ajassa edellisestä luvusta siirryttiin. Historialliseen ympäristöön sijoitettuna kerrottiin pienten ihmisten elämästä.Tosi mielenkiintoista oli lukea kaikenmaailman vippaskonsteista, joilla ihmiset yrittivät elämänsä laatua parantaa. Ja vihamiestensä elämää hankaloittaa. Kuinka kelttiläisen kalastajan sukuun tuli Sir ja Paroni, tai kuinka pienen kapakan omistajista tuli Lontoon rikkaimpia panimonomistajia. Kuinka suvut kaatuivat ja nousivat uudelleen maineeseen. Kuinka rodut sekoittuivat.
Mielenkiintoista oli seurata Lontoon kaupungin kehitystä, rakennuksien syntyä, ja tuhoa tulipaloissa ja sodissa. Ja vaikka en niin politiikasta ole innostunutkaan, sekin oli minulle mukavasti sulavina palasina sekoitettu ihmisten elämien joukkoon. Ja eri uskontokuntien sekoittumisesta. Ja moraalin tiukentumisesta ja höltymisestä. Kaikenlaista siitä kirjasta löytyi!
Ja sitten vielä oli tämä kansatiede. Tai siis, oppitunnit oluen panosta, kivitalojen rakennuksesta, luostarien elämästä, hevosen kengittämisestä yms. mitä kaikkea siinä olikaan. No ne nyt olivat minulle aika tuttuja asioita, mutta ajattelin, että joku moderni kaupunkilaisihminen saattaisi mielellään tutustua uusiin asioihin. Jos jaksaisi näin pitkän kirjan lukea. Mutta oikeastaan se ei ollutkaan yksi kirja, kun jokainen luku olikin oma "kirjansa".
Aika jännästi siinä myös ihmisen luonne kehittyi tämän 2000 vuoden aikana. Melkein luolaihmisestä suurkaupunkilaiseksi.
Voi että! Se oli kiva kirja! Voisin lukea sen uudestaan...en ehkä ihan heti, mutta viiden vuoden päästä. Tai ehkä sittenkin vien kirjan takaisin kirppikselle, niin että joku toinenkin voi innostua. Vai huolivatkohan ne kirppikselle noin tarkasti loppuunluettua opusta...?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti