lauantai 28. marraskuuta 2015

Kanavataidetta

Tuolla kanavien varrella tallustellessa sitä aika paljon tuijottelee vettä, ja kun se vesi on enimmäkseen tyyni kuin peili, siihen heijastuu kaikenlaista luontoympäristöä. Valokuvasssa se näyttää joskus ihan abstraktilta taiteelta, varsinkin, jos vesi hiukan väreilee. Minusta nämä ovat häkellyttäviä juttuja, maagisia tai jotain, niinkuin pääsisi hetkeksi uuteen ulottuvuuteen.





















 Sitten on tällaista "pinnallista" taidetta, jossa jotain kelluu veden pinnalla. Seuraavassa kuvassa ilmeiseti öljyä, ja noissa vihreänsävyisissä levää.








 Lehdetkin ovat hauskoja kelluessaan, mutta ei nyt ole niistä yhtään hyvää kuvaa tarjota näyttelyyn. Sen sijaan tässä olisi pari vaahtokuvaa.












Tässä toisessa vesi ja vaahto karkaavat sulkuportin rakosesta ulos.












Ajattelin, että tämänkin töhryn voisi luokitella taiteeksi, koska sain siitä ajattelemista muutaman kilometrin matkalle. Mitähän teidän mieleenne siitä mahtaa tulla?












 Tässä on sillan alla lerputtava aita. Kuvakulmaa en saanut paremmaksi, ja näköjään alareunasta on osa "taideteoksesta" jäänyt pois. Tästä tuli mieleen jotain sudenkorentomaista.
 Minusta kanavien mutkat ovat ihan sinälläänkin kauniita, kaarevine reunoineen, ja kun tässä oli noita "mooringeja" (mitä ne suomeksi lienevätkään?) rivissä, se näytti jännältä.

 Sitten tietysti kanavan reunalla kasvavilla kasveilla on kuvauksellisesti hyvä, rauhallinen tausta.
  
Lampaat ovat ihania. Tuokin poseerasi ihan paikallaan minuuttitolkulla. Juttelin sille ja se senkun tuijotti vastaan. Ihan rakastuin siihen.
  
Kyllä siellä matkan varrella oli ihan "oikeaakin" taidetta, mutta ehkä niistä tulisi paremminkin oma juttu. Monta lyhyttä tarinaa lienee mukavampi kuin yksi kamalan pitkä. Vaikka olisikin melkein vain pelkkiä kuvia.
 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti