Nälkä!

Täällä on ihan hirveän paljon kauriita! Yhdelläkin lumisella kävelyretkellä näin Coiressa ainakin 60 kaurista yhtenä laumana! Kun on lunta, ne näkee helpommin, kesäisessä maastossa ne helposti jäävät huomaamatta. Ihmettelen, miten niille riittää ruokaa talvella. Olen nähnyt niiden kuopsuttavan kuivaa heinää lumen alta. Ne syövät myös nuoria istutettujen mäntyjen versoja. Popsivat puiden kuorta. Niillä täytyy olla aika puinen suu, kun ne voivat syösä piikkisiä hollyn lehtiä ja ruusunvarsia. Kävin juuri aitaamassa köynnösruusuparkani verkon taakse.

Siltä raukalta oli syöty melkein kaikki versot. Onneksi tein sen, sillä samalla huomasin triljoona pikkuruista kirvaa, jotka myös pitävät ruusuista. Ne nitistin pois. Kauriita on vaikeampi hätistellä. Kun ne hiippailevat yön pimeydessä (vaikka onhan katuvalot, muttei meidän pihalla!) niin hiljaa, etten niitä kuule, vaikka nukun ikkuna auki.

Kyllä. Kauriit tulevat pihalle tutkimaan, mitä kasvia tänä yönä olisi tarjolla. Ruusun lisäksi meidän herkkutarjoiluun kuuluu

 

ei lohikäärme vaan orvokki. Ostin pari kauniisti kukkivaa talviorvokkia tuohon louhen jalkojen juureen, mutta jo seuraavana aamuna niistä olivat kukat, ja osa kasviakin kadonneet.

 

Tässäkin on käyty maistelemassa uusia kasveja, huomaatteko, muutama pieni mehitähti on revitty irti. Onneksi ne eivät ihan helposti kuole. Kun tyrkkään ne johonkin mullan suuntaan, ne jatkavat kasvua.

Vähän huonommin on laita näiden cyklaamien kanssa. Kolme niistä on kadonnut lähes kokonaan "parempiin suihin", yksi vain säilynyt kokonaisena.

Nämä kolme surkean näköistä kasvia olivat yksi tosi upea, mutta kun komeasarvinen (kuusi haaraa) kauris pisteli sen poskeensa, ajattelin, että tässä ja nyt on oikea aika jakaa se kolmeksi, kun se oli niin suuri. Siinäpä toivottavasti juurtuvat. Juu, ajoin kyllä kauriin pois, mutta kun näin sen, oli jo liian myöhäistä.

Sitä paitsi, minusta on aika hauskaa, kun pihalla on elämää. Niinpä tästä lähtien aion yhä enemmän kiinnittää huomioni siihen, mitä kauriit eivät syö. Ja hankkia sellaisia kasveja. Niitä on ihan riittämiin. Netistä löytyi luetteloita, ja muita hyödyllisiä ohjeita puutarhan kaurisyhteensopivana pitämiseen. Kauriit eivät syö narsisseja, mutta tulppaaneista ne pitävät hirmuisesti. Siispä piilotin tulppaanit narsissien keskelle. Ehkä ne eivät viitsi sieltä niitä repiä.

Clematiksia ne natustelevat, mutta köynnöshortensia saa jäädä koskematta.

Ajattelin, että kylvän paljon yksivuotisia kasveja, siemenpussit ovat halpoja ja niistä saa paljon kasveja. Ei niin kovasti harmita, jos kukkia ei riitä sisälle vaasiin. Sitä paitsi, monet leikkokukat vain innostuvat kukkimaan enemmän, jos niitä vähän natustellaan. Kauriit kyllä pitävät kukkasista. Lupiinista jää jäljelle lehdet, sanoin vuorenkilvestä. Mutta ne kumpikin ovat sellaisia, etteivät pienestä suutu.

Sanotan myös, että yrteistä nuo herkkusuut eivät pidä. Aion siis istuttaa niitä strategisiin paikkoihin ja katsoa, mitä tapahtuu. Tuoksupuutarhan pensaista useimmat ovat muutenkin eikaurisyhteensopivia. Mutta katsotaan, miltä piha tämän kesän jälkeen näyttää. Ja seuraavana kesänä aloitetaan alusta, jos mitään ei ole jäljellä! :D

Ei, aidan rakentamista en ole ajatellut, koska kauriit pomppaavat ketterästi kaksimetrisen aidan yli. Enkä minä halua muuria ympärilleni. Mutta aion kyllä sulkea ajoportin, kun kohta lähdemme matkalle. Ehkä se hiukan rajoittaa Kauriiden vierailua. Jos ne vaikka olisivat laiskoja hyppäämään.