The Black Pearl

 

Viikko sitten meillä oli täällä harvinaisen korkea vuoksi. Tai siis minä en ollut koskaan ennen nähnyt vettä niin korkealla. Harmillista, että ei tuullut juuri lainkaan, niin että emme nähneet mahtavia pärskeitä.

Mutta Black Pearl-laiva pääsi veteen! Ainakin toisella puolella vesi loiskui laivan partaisiin asti. Mutta ei se ollut juuri mitään edellistalven myrskyyn verrattuna! Silloin oli vesi korkeammalla kuin 30 vuoteen, ja Black Pearlillä oli kuumat...-tai sanotaan myrskyiset paikat:

Tämä kuva on paikallisen lehden arkistosta, siinä näette laivarotan pulassa. Kuinkahan sille kävi? Laiva ainakin lähti ajelehtimaan, hajosi kappaleiksi, joista osa ajelehti Grosbyn rantaan Liverpoolin pohjoispuolelle. Mutta ei laivan tarina vielä ollut lopussa. Taiteilija Frank Lund ja majuri C.Mace keräsivät uudet ajopuut rannoilta ja hiljalleen rakensivcat uuden Black Pearlin.

Minä näin sen ensi kertaa tämmöisenä:

Aika lailla valmis se jo oli, myöhemmin on tullut lisää enimmäkseen koristeita, lippuja, viirejä, köysiä yms.

 

Niinkuin merirosvolaivassa kuuluu olla, Black Pearlissa on kaksi tykkiä. Onneksi ne ovat vain viitteellisiä, umpipuuta.

  

  Laivakissa Maxilla on mukava paikka makailla ruorin keskellä. Toivottavasti sillä on seikkailijan mieli, jos vaikka Black Pearl vielä toistekin lähtee oikeasti purjehtimaan. No, ehkä nyt sitten ei ole rottia laivan kannella kun kerran on kissa...

 

"12 miestä arkulla vainaan, huh hah hei ja rommia pullo!" Arkussa on aarre! Lapset tuovat sinne kauniita simpukankuoria. Ja ehkä muutakin kaunista.

  

Tietysti laivassa on myös keulakuva...

  

-ja ankkuri! Ehkä se pitää laivan paikoillaan tänä vuonna. Pidetään peukkuja. Ainakaan vielä eivät talvimyrskyt ole vieneet sitä mennessään!