Kurkkasin pihalle: joku oli käynyt altaassa kylpemässä, koska kivet olivat märkiä. Oli keskipäivä, eikä siihen aikaan ole tungosta syöttöautomaatilla. Eikä tähän aikaan vuodesta muutenkaan ole paljon syöjiä: linnuilla on perheet hoidettavana. Ja ihan pikkuisille vauvoille emot keräävät mieluummin hyönteisiä. Niitä pikkuisten on helpompi niellä kuin siemeniä. Vain metsäkyyhkypariskunta käveleskeli herkkupaloja etsimässä.
Mutta kas: siellähän livahti taustalla kaksi mustarastaan poikasta! Ne
ovat siis jo lähteneet pesästään, ja isälintu on tuonut ne tutustumaan
tähän linturavintolaan . Isää ei enää huvittaisi ruokkia isoa
poikastaan: se päätti kylpeä.
Mitähän ympärillä pyörivä poikanen mahtaa ajatella? Haluaisiko se ruokaa, vai opetteleeko isää katsellen kylpemisen vaikeata taitoa? Uskaltaisikohan tuonne altaaseen mennä? Eiei, se on liian pelottavaa, taidan mielummin vähän syödä!
Sitten pihaan pelmahti varpuspoikue!Ne olivat selvästi käyneet pihassa ennenkin, niin varmasti ne liikkuivat vesibambun päällä. Kylpyaika heilläkin, mutta eiköhän tuo amme liene hiukan liian pieni kaikkien yhdessä kylpemiseen! Hassuja!
Varpusparven pyrähdettyä muihin hommiinsa, mustarastaan poikanen päätti kokeilla, olisiko bambuvirrassa turvallisempaa kylpeä. Mutta voi! Se oli liian pieni! Päivän kylpyhetki oli ohitse. Teki mieli itsenikin päästä uimaan: ah Suomen lämpöisiä pieniä järviä!
Kyyhkynen tyytyi juomaan. Niin, kyyhkynenhän kylpee hiekassa! Mihinkähän nurkkaan pihallani sopisi pieni hiekkakuoppa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti