Dilemma

Etanat pitävät puutarhastani. Tai siis kukkasista, joita siellä yritän kasvattaa. Tänä keväänä yritin valita vähemmän meheviä kasviuutuuksia penkkeihini, mutta en ihan onnistunut. Kolmesta delphiniumista (kukonkannus?) yksi ehti kukkia, muut raadeltiin muutamassa päivässä vähemmän kauniiksi. Sitten näin taimitarhassa aivan ihanan violettivartisia kasveja, enkä huomannut ajatella etanoita siinä ihastellessani. Ja niinpä ne saivat oikeat juhlaherkut, niistä onkin riittänyt raadeltavaa moneksi viikoksi.

Ajattelen, että puutarhassani kaikki otukset saavat elää rauhassa ja sopusoinnussa. En haluaisi käyttää edes "vaaratonta" myrkkyä. Kunhan tarpeeksi kauan odottelen ja valitsen oikeat kasvit, etanoita tulee vain sen verran, että ne eivät haittaa. Mutta eivät nuo raatokasvit kovin kauniilta näytä, joten ajattelin, kun vieraiden jäljiltä jäi olutpullo eikä meiltä löydy sille juojaa, tehdä olutansan. Kuljeskelin pihalla ja etsin sopivaa ansapaikkaa. Ja sitten näin sen sammakon! Ja kauheat tunnonvaivat iskivät! Enhän voi tappaa etanoita, sammakon ruokaa! Jospa siis saisin pihalle vähän lisää sammakoita, hmm...

Eräänä päivänä kävellessäni Damshead Lodgen rannalla kymmenittäin pikkuruikkuisia sammakoita loikiskeli jaloissani, karkuun kamalaa jättiläistä. Entäs jos toisin muutaman niistä kasvamaan pihalammikkoon? Vai joutuisivatkohan ne harakoiden parempiin suihin? Ehkä kuitenkin odotan ensi kevättä ja uutta kutuaikaa, ehkä sitten minunkin lammikkoni kudusta kasvaa sammakoita.

Saan lisää ihania harmaita hiuksia yrittäessäni ratkaista tällaisia hirmuisen vaikeita ongelmia. Asioiden selkiytymistä ja päätöksen varmistumista odotellessani tallaan vahingossa varomattomien etanoiden päälle aamulla puutarhaa tutkiskellessani...