Todella outoa tuo helmikuusta eitykkääminen! Tänään lähdin kävelylle Heaton Parkiin, olenkohan jo kertonut siitä paikasta, varmaankin. Se on suuuuuri puisto vanhan kartanon ympärillä. Oli hienoinen sumu, maailma näytti pehmeältä ja lempeältä ja linnut visertelivät kilpaa sydämeni kanssa. Oli lämmintä, paljon koirantaluttajia. Mikäs voisi olla mukavampaa aamukävelyllä? Kävelin puiston halki ennennäkemättömiin maisemiin, Blackleyyn Irk-joen varteen. Se oli sellaista vähän köyhempää asuinaluetta, mutta ei mitenkään pelottavaa, niinkuin jotkut alueet täällä ovat. Joen varsi oli niin roskainen, etten viitsinyt sitä kovin pitkästi kuljeskella, vaan käännyin kohti etelää, ja jouduin Blackleyn hautausmaalle. No, ei se mikään sattuma ollut, kun siellä, jättisuuren hautausmaan metsäisellä reuna-alueella oli yksi kätkö. Se oli upea, kaksihaaraisen puun juurella pyöreä littana hiekkakivi. Sen alla oli kätköpurkki ja vartijana kaksi etanaa niin suurta! Tai ne kyllä olivat siellä talvilomalla uinumassa. Hieno hauta! Jollakulla vähän englantilainen huumori kukki sitä kätkiessä!
Sitten kävelin Bowker Valeen. Olen pitkään ihmetellyt, mistä sellainen nimi paikalle on tullut, liittyykö siihen jotenkin jousipyssyily vai mikä. Nyt se selvisi, kun geokätkeilysivuilla netissä kerrottiin. Sieltä oppii paljon uusia asioita, kun kätkijät kertovat, miksi juuri sinne ovat piilottaneet aarteen. Ja yleensä vähän paikan historiasta tai muusta lähellä olevasta tärkeastä jutusta. Tässä siis kerrottiin Bowker Valesta: Irk-joen varrella oli muinoin kutomoja, ja kankaiden valkaisijoina toimivat laakson mökkien asukkaat. Valkaisuun käytettiin auringonvalon ja sateen lisäksi hapanta maitoa ja pissaa! Joka aamu valkaisijat tekivät kylässä potantyhjennyslenkin...Tällaista ammattilaista kutsuttiin nimellä bowker.
Bowker Valessa oli isoja arvokkaan näköisiä taloja. Siellä ehkä olisi voinut asuakin, jos olisimme sieltä tajunneet mennä katsomaan asuntoja. Vaikka ei siellä kyllä näin hyviä ulkoilumaastoja ole. Sitäpaitsi, en ehkä kuitenkaan olisi halunnut asua Pissankerääjien laaksossa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti